Ah, nuo niin ihanat viisaudenhampaat

On tullut vietettyä muutama päivä hiljaiseloa. Tiistai ja keskiviikko meni kiireessä töissä, kun yritin tehdä mahdollisimman paljon kahdessa päivässä, jotta tuuraajille olisi loppuviikosta vähemmän tekemistä omiensa lisäksi. No, onneksi tästä taisi nyt kuitenkin tulla ainoastaan kahden päivän poissaolo töistä.

Nii, multa leikattiin viimeiset viisurit pois tiistaiaamuna. Mun hampaita ei oo koskaan jouduttu paikkaamaan ja edellinen viisurileikkaus meni hyvin (ihanasta Väinöstä <3 johtuen), niin pelon määrä TAYS:iin mennessä ei ollut valtava. Mutta vähänpä siellä hoitajat mua tunsivat, kun alkoivat ehdottelemaan, että jos laitettaisiin parempaa puudutetta ja kivunlievitystä kanyylin kautta. Itkuhan siitä tuli ja huimaamaan alkoi samantien.
Pitää varmaan seuraavaa ihan mitä tahansa toimenpidettä varten pyytää laittamaan mun kansion päälle lappu: älkää vaan puhuko neuloista potilaan kuullen ellei hengenlähtö ole lähellä!
Osasin ilmeisesti kuitenkin tuherrukseni keskellä olla niin vakuuttava, että homma luvattiin tehdä ihan tippoja. Pidin kuitenkin koko operaation ajan käteni hyvin visusti peiton alla ettei kukaan vaan päässyt tuikkaamaan siihen mitään ylimääräistä:)
Reilu tunti noiden kahden hampaan kanssa meni ja ilmeisesti alaleuan hermokin pysyi ehjänä, ainakaan vielä toinen puoli naamasta ei retkota mihinkään suuntaan :) Tai no, mahtaisiko sitä edes tän kauniin turvotuksen alta nähdä:) Anyway, lääkäri TAYS:ssa oli tosi ammattitaitoinen ja osasi rauhoitella myös tällaista hysteeristä aikuista.

Tänään uskaltauduin käymään naamani kanssa kaupassa ja sain kyllä "muutamia" katseita osakseni. Kaverin sanoja lainaten: "Sä näytät ihan siltä kuin ukkosi olisi kerran sun käskenyt jotain tehdä etkä totellut." Jepjep. Parempaan suuntaan ollaan onneksi menossa ja nyt ovat pirulaiset kaikki poissa!

Note: olisi mulla kuvakin ollut eilisen/tän päivän lookista, mutta taidan pitää ne kuvat ihan itselläni:)