Kävin eilen sydämeni puolesta puolitoistavuotiskontrollissa. Lääkäri, btw ihan jumalaisen näköinen sellainen edelleen:P, kertoi vain hyviä uutisia :)
Keuhkovaltimoläpässäni on edelleen kohtalainen vuoto, mutta ei ole tässäkään ajassa kasvanut suuremmaksi, joten se ei aiheuta toimenpiteitä. Lisäksi saisin lopettaa verenpainelääkkeeni ellei sillä olisi kahta toiminnallisuutta. Toinen on alentaa verenpainetta ja toinen parantaa sydämen toiminnallisuutta. Lääkettä käytetään myös infarktien yhteydessä. Jos paineeni siis laskee lääkkeellä liian alhaiseksi, saan itse päättää lääkkeen lopettamisesta, koska täysin välttämätön se ei ole :)
Liikunta on vain hyväksi sydämenkin kannalta, korjatunkin<3
Kuutamo
keskiviikko 23. toukokuuta 2012
maanantai 21. toukokuuta 2012
Viikon 20 liikunnat
Hyvin tehokkaasti ovat noi siitepölyt ajaneet mut kokoajan sisätiloihin ja ehkä paljolti sen ansiosta viime viikon liikunnat näyttävät tältä:
Viikonloppuna tuli hiukan takapakkia tuohon painonpudotusprojektiin synttäreiden takia, mutta tällä viikolla mennään uudella innolla taas :)
Kahden viikon päästä ensimmäinen koitos edustuskunnossa :)
Kovin tyytyväinen olin perjantain pilateksen ohjaajan vaihtumiseen. Ilo taitaa olla lyhytaikainen tämän osalta, mutta ainakin tällä kertaa tuli oikeasti keskityttyä hengittämiseen ja liikkeisiin oikealle tavalla. Pitäisi ehtiä käymään enemmän.
Viikonloppuna tuli hiukan takapakkia tuohon painonpudotusprojektiin synttäreiden takia, mutta tällä viikolla mennään uudella innolla taas :)
Kahden viikon päästä ensimmäinen koitos edustuskunnossa :)
tiistai 15. toukokuuta 2012
Uuden paremman elämän metsästys :)
7.5 alkoi karkkilakko. Lisäksi alkoi projektini -10kg. Tai no, ehkä tuo -10 on hieman liioittelua, josko ottaisi realistiseksi tavoitteeksi -8kg.
Ruokavalio on vielä hiukan hakusessa, mutta uskoisin senkin löytävän oikeat uomat pian.
Liikunnan määrää en oikeastaan pysty enää lisäämään, tunnit eivät riitä vuorokaudessa:) eivätkä polvetkaan tunnu tykkäävän tästä uudesta suunnasta :(
Tähän mennessä lähtenyt jo 1kg ja vatsapömppö on pienentynyt. Aion olla jo kahden viikon päästä aika knock out veljen ylioppilasjuhlissa;)
Ruokavalio on vielä hiukan hakusessa, mutta uskoisin senkin löytävän oikeat uomat pian.
Liikunnan määrää en oikeastaan pysty enää lisäämään, tunnit eivät riitä vuorokaudessa:) eivätkä polvetkaan tunnu tykkäävän tästä uudesta suunnasta :(
Tähän mennessä lähtenyt jo 1kg ja vatsapömppö on pienentynyt. Aion olla jo kahden viikon päästä aika knock out veljen ylioppilasjuhlissa;)
keskiviikko 4. huhtikuuta 2012
Liikunnat vko 13
Nyt väkisinkin jää liikunnat vähemmälle tällä ja seuraavalla viikolla, kun on menossa tämä kirosana nimeltä välitilinpäätös :S Just kun pääsi hyvään vauhtiin. Mur.
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Loving Mexx
Nyt kun alkaa näyttämään siltä, että pikkuveli pääsee varsin hyvin arvosanoin ylioppilaaksi, niin uskaltauduin ostamaan viime viikkoisilta Sokoksen 3+1 päiviltä uuden mekon juhlaa varten.
Itse mekko on hyvin yksinkertainen, koska ne valitettavasti sopivat vartalolleni parhaiten, mutta onneksi asusteet on keksitty. Joko vaaleanpunaista ja turkoosia olisi tarkoitus hankkia asua piristämään: huivi, korkkarit, laukku, korvikset yms. Ihanaa, shoppailemaan taas! :)
Itse mekko on hyvin yksinkertainen, koska ne valitettavasti sopivat vartalolleni parhaiten, mutta onneksi asusteet on keksitty. Joko vaaleanpunaista ja turkoosia olisi tarkoitus hankkia asua piristämään: huivi, korkkarit, laukku, korvikset yms. Ihanaa, shoppailemaan taas! :)
![]() |
| Ehkä jotain tämäntapaista? (Replay:Pamel) |
![]() |
| Mexx N1ME4558 |
maanantai 26. maaliskuuta 2012
lauantai 24. maaliskuuta 2012
Mun ihanuudet Bvlgarit
| Bvlgari 8052B 5115/13 |
Onhan mulla piilolasitkin käytössä ja kivat (ja huomattavasti halvemmat) aurinkolasit ilman vahvuuksiakin, mutta taidan olla hiukan laiskistunut piilareiden käyttäjä...
Ja onhan nää vaan niin nätit <3
Pääsevät ekan kerran todelliseen testiin parin viikon päästä Roomassa <3
perjantai 9. maaliskuuta 2012
Elämä on...
...ollut viime aikoina ihan jotain muuta. Lupaan nyt itselleni yrittää ryhdistäytyä, let's see how it goes :)
lauantai 24. syyskuuta 2011
Liikuntaa ja ostoksia lauantain ratoksi
Megasale Pirkkahallissa! Mä odotin tolta tapahtumalta kyllä jotain paljon enemmän. Valtava halli ja sisällä tuntui ihan autiolta. Olihan siellä niitä kojuja ja myyjiä, mutta silti...
Josko seuraavalla kerralla useampi myyjä/asiakas olisi jo kiinnostunut tuosta tapahtumasta, niin tilastakin tulisi varmasti viihtyisämpi.
Mutta mä löysin silti yhdet ihanuudet! Tamariksen kertakaikkiaan ihanan väriset kävelykengät!
Ja ne jotka mua yhtään enempää tuntee, tietää, että mä tallustelen 90% ajastanihyvin matalissa olemattomissa koroissa. Mutta noi sulatti kyllä mun sydämen ihan täysin <3
Huomatkaa myös päheen väriset sukkikset. Veljellä meinas mennä sylki väärään kurkkuun, kun näki ne:D Ihan eivät ole tottuneet näkemään mulla ton värisiä, kun yleensä käytän vain ja ainoastaan mustia.
Olin ostanut CityDeal:n kautta pari lahjakorttia Kuparitalon vohvelikahvilaan ja käytettiin äidin kanssa niistä tänään toinen. Voiko onnellisempia ilmeitä enää olla?:)
Josko seuraavalla kerralla useampi myyjä/asiakas olisi jo kiinnostunut tuosta tapahtumasta, niin tilastakin tulisi varmasti viihtyisämpi.
Mutta mä löysin silti yhdet ihanuudet! Tamariksen kertakaikkiaan ihanan väriset kävelykengät!
Ja ne jotka mua yhtään enempää tuntee, tietää, että mä tallustelen 90% ajastani
Huomatkaa myös päheen väriset sukkikset. Veljellä meinas mennä sylki väärään kurkkuun, kun näki ne:D Ihan eivät ole tottuneet näkemään mulla ton värisiä, kun yleensä käytän vain ja ainoastaan mustia.
Olin ostanut CityDeal:n kautta pari lahjakorttia Kuparitalon vohvelikahvilaan ja käytettiin äidin kanssa niistä tänään toinen. Voiko onnellisempia ilmeitä enää olla?:)
torstai 22. syyskuuta 2011
Oon viime aikoina alkanut haikailemaan takaisin koulun penkille. En siis mitään työajan ohessa tapahtuvaa opiskelua, sitähän mä teen nytkin parhaillaan, vaan ihan oikeaa pelkästään koulunpenkillä istumista. Kaipaan sitä, että joka aamu ei välttämättä tarvinnut herätä siihen kellonsoittoon vaan sai nukkua vaikka tunnin ylimääräistä. Ja sitä, että päivät näin jälkikäteen muistellen olivat sittenkin paljon lyhyempiä kuin nykyään. Ja sitä, että jos mokasit tentissä, niin teit sen mokan ainoastaan itseäsi kohtaan. Tällä hetkellä, jos teen mokan, siitä on yleensä suuremmat vaikutukset ja paljon useammalle ihmiselle.
On tainnut vaan aika kullata muistot:)
Mä kyllä vihasin sitä opiskelua itsessään ylikaiken. Samoin vihasin sitä ainaista rahan puutetta, vaikka mulla asiat tosi hyvin olikin, kun sain olla kaikki kesät hyväpalkkaisessa työssä ja asuin kuitenkin melkein puolet viikoista vielä vanhempieni luona (niin, en mä siellä opiskelupaikkakunnalla ihan kauheasti viihtynyt, kun poikaystäväkin oli siihen aikaan kotikaupungissa;).
Totuus taitaa kuitenkin olla se, että ei musta ole enää heittäytymään täysin kokopäiväiseksi opiskelijaksi. Ei sitä varmaankaan kestäisi (kenenkään) pää eikä myöskään kukkaro. Nostan hattua ystävälleni, joka vielä yli kolmekymppisenä irtisanoi itsensä ja lähti opiskelemaan omalta tuntuvaa alaa. Ja tuntuu jopa viihtyvän valintansa kanssa, vaikka rahan kanssa tekeekin tiukkaa.
Mulla oli juuri keskustelu mun pomojen kanssa ja kysyivät, että mitkä mun pitkän tähtäimen suunnitelmat on. Pystyin sillä hetkellä ihan rehellisesti vastaamaan etten tiedä. Olen koko vuoden elänyt kuunvaihde kerrallaan ja ajatellut, että kyllä mä sitten ensi kuussa teen sitä ja sitä. Taitaisi ilmeisesti tässä vaiheessa vuotta olla aika päättää, että nyt aletaan elää päivä kerrallaan ja tehdään just sitä, mikä sille hetkellä hyvältä tuntuu!
On tainnut vaan aika kullata muistot:)
Mä kyllä vihasin sitä opiskelua itsessään ylikaiken. Samoin vihasin sitä ainaista rahan puutetta, vaikka mulla asiat tosi hyvin olikin, kun sain olla kaikki kesät hyväpalkkaisessa työssä ja asuin kuitenkin melkein puolet viikoista vielä vanhempieni luona (niin, en mä siellä opiskelupaikkakunnalla ihan kauheasti viihtynyt, kun poikaystäväkin oli siihen aikaan kotikaupungissa;).
Totuus taitaa kuitenkin olla se, että ei musta ole enää heittäytymään täysin kokopäiväiseksi opiskelijaksi. Ei sitä varmaankaan kestäisi (kenenkään) pää eikä myöskään kukkaro. Nostan hattua ystävälleni, joka vielä yli kolmekymppisenä irtisanoi itsensä ja lähti opiskelemaan omalta tuntuvaa alaa. Ja tuntuu jopa viihtyvän valintansa kanssa, vaikka rahan kanssa tekeekin tiukkaa.
Mulla oli juuri keskustelu mun pomojen kanssa ja kysyivät, että mitkä mun pitkän tähtäimen suunnitelmat on. Pystyin sillä hetkellä ihan rehellisesti vastaamaan etten tiedä. Olen koko vuoden elänyt kuunvaihde kerrallaan ja ajatellut, että kyllä mä sitten ensi kuussa teen sitä ja sitä. Taitaisi ilmeisesti tässä vaiheessa vuotta olla aika päättää, että nyt aletaan elää päivä kerrallaan ja tehdään just sitä, mikä sille hetkellä hyvältä tuntuu!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






